Tyrnimehu – oranssi, hapan, hyvä

Olen alkanut kiskaista joka aamu shottilasillisen tyrnimehua. Myyjä saaristolaismarkkinoilla vakuutti minut. Ikimetsästä kiskaistun oloinen tuikkivasilmäinen teräsvaari selitti minulle nauttivansa lusikallisen tyrnimehua päivässä. Hän kertoi tehneensä sitä jo vuosikausia. Ja tänä aikana hän ei ollut sairastanut kertaakaan, esim. flunssaa. Hän kuvaili vuolain sanoin tyrnimehun terveyttä edistäviä vaikutuksia. Oranssi ihmeneste ei vaikuta pelkästään mielialaan, hiuksiin ja ihoon. Se myös silittää masussa asuvaa mölymurmelia myötäkarvaan. Päätin siis kokeilla.

Mutta löytyykö tyrnimehun terveysvaikutuksille tieteellistä näyttöä. Kaivetaanpa medline esiin ja katsotaan mitä löydämme. Naps. Alku on lupaava. Näyttää siltä, että tyrni- ja muista marjamehuista on ainakin tehty tutkimuksia.

Ensimmäinen löytämäni artikkeli tältä vuodelta, Inhibition of cancer cell proliferation and suppression of TNF-induced activation of NFkappaB by edible berry juice [PMID: 17465224] vaikutti juuri siltä, jota tarvitsen mehunjuontipäätökseni tueksi. Heti kättelyssä abstraktissa annettaan ymmärtää, että kiinnostus marjojen terveyttä edistäviin vaikutuksiin on tiedepiireissä kasvussa. Hyvä niin. Voin allekirjoittaa tämän ja nyt kun koen, että minä ja tiedeyhteisö olemme kaverit tässä asiassa voin jatkaa lukemista.

Älä aliarvioi toiston voimaa (palaveripsykologiaa)

Muistele viimeisintä palaveria tai muuta kokousta, jossa puhuttiin mielipiteistä. Miten laajaa kannatusta käsitelty mielipide sai? Kannattivatko monet mukanaolijat sitä? Miten ihmiset yleensä muodostavat käsityksen, miten laajaa kannatusta jokin idea ryhmässä sai. Journal of Personality and social psychology julkaisi aiheesta mielenkiintoisen artikkelin.

Otetaan kaksi tilannetta. Kummassakin tilanteessa joku on sitä mieltä, että taulutelkkarit ovat parempia kuin plasmatelkkarit. Ensimmäisessä tilanteessa kolme eri henkilöä kertoo kokouksen kuluessa taulutelkkarien olevan plasmatelkkareita parempia. Muut muodostavat tämän perusteella käsityksen, että taulutelkkarit ovat aika kovassa huudossa.

Toisessa tilanteessa yksi ja sama ihminen mainitsee kokouksen kuluessa kolme kertaa taulutelkkarien olevan parempia kuin plasmatelkkarit. Minkälaista kannatusta taulutelkkarit tässä tilanteessa muiden mielestä saivat? Yllättävää kyllä, näiden kahdan tilanteen välillä ei huomattu tutkimuksessa juuri mitään eroa.

Onko lopputulos siis se, että pelkästään toistamalla omaa näkemystään riittävän usein saa muut osanottajat ajattelemaan, että ryhmä kannattaa näkemystä laajemminkin? Tätä ja sen vaikutuksia pitää pohtia hetki.